Back to the future

Viime viikolla Back to the Future -elokuva nousi taas otsikoihin, kun saavutimme reaaliajassa päivän, joka elokuvassa siinteli kaukana tulevaisuudessa. Vuonna 1985 tehdyssä elokuvassa Michael J. Fox asetti aikakoneeseen päivämääräksi 21.10.2015 ja ampaisi elokuvahahmo Doc Brownin kanssa tulevaisuuteen. Jos elokuvan ennusteet olisivat toteutuneet, käytössämme olisi lentäviä autoja ja potkulautoja. 

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava totesi pääkaupunkiseudun rehtoripäivillä, että yksi yhteiskunnallisista haasteista on se, että me olemme opiskelleet sellaisessa maailmassa, jota ei enää ole. Millainen on sitten Halavan mielestä tulevaisuus, johon meidän nyt tulisi valmistautua?

Kun koulu käy taistoon oppijan ajankäytöstä, täytyy pohtia, mikä toimii koulun vetonaulana. Jos asiaa kysyy oppilailta, on vastaus varsin yksinkertainen; kaverit. Koulun vahvuutena on, että se kokoaa erilaiset oppijat yhteen. Mutta osaammeko me koulussa hyödyntää kohtaamiset ja valjastaa ne oppimisen välineeksi?

Halava väittää, että 2030-luvulla nähdään yhä paremmin, että yksin tekemisen kulttuuri on ollut aiemmin itsetuntoa kohottava tekijä, kulttuurinen arvo. 2030-luvulla on kuitenkin hyväksytty, että aivojen käyttökapasiteetti on suurempi useampien aivojen työskennellessä yhdessä. Yhdessä tekeminen on tuottavampaa. Erikoistumista vaativa työ on lisääntynyt ja erilaisuuden hyödyntäminen on koettu mielekkääksi tavaksi tehdä töitä. Tällöin kaikkien ei tarvitse, eivätkä kaikki voikaan, osata kaikkea.

http://www.krusecontrolinc.com/differentiate-your-business-social-media-2013/ 

2030-luvulla yhdenvertaisuus ja tasa-arvon käsite ovat edelleen hyvinvointivaltion perusta. Mutta samalla on jo ymmärretty, ettei yhdenvertaisuus tarkoita sitä, että kaikki ovat samanlaisia.  Kuvassa on viisi ongelmaa, ei yhtä.

Tulevaisuudessa muistelemme 2010-lukua, jolloin kouluissakin saatettiin vielä karsia erilaisuutta pois Wilma-viestien avulla kirjoittamalla "ilmehtii tunnilla" -viestejä. Onneksi pystymme jo nauramaan erheillemme. Muistelemme myös, kuinka koulujen pulpetit oli organisoitu kurin ja järjestyksen pidolle. Vähitellen oppimisympäristöä alettiin kuitenkin muokata ja nähtiin sen merkitys oppimiselle. Menneisyydestä palautuu mieleen myös arviointimenetelmät, jotka olivat enemmän rasteja tai numeroita paperilla kuin oppimista ohjaavaa ja siihen kannustavaa palautetta. 2030-luvulla palautetta annetaan "kaikki kaikille" -periaatteella. Yksittäiset oppijat saavat kiitosta muilta; "kiva, kun viittaat silloin, kun mä en osaa".

Halava päätti puheenvuoronsa ennustukseen, jonka mukaan vähitellen opittiin ymmärtämään, että jokaisessa ihmisessä on enemmän hyvää kuin näkyy päälle. Oppimisen syvin olemus nähtiin toisten kautta; jokainen ihminen tietää enemmän kuin minä jostain asiasta. Halavan piirtämä tulevaisuus ei kuulosta lainkaan hullummalta. Back to the Future.

Liikkuva koulu

Hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeiden tavoitteena on luoda pysyvä muutos suomalaiseen koulutukseen. Hallitus osoittaa kuuden kärkihankkeen toteutukseen yhteensä 300 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Peruskoulun uudistamisella vauhditetaan uutta oppimista ja liikkuvaa elämäntapaa. Peruskoulun uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja opetuksen digitalisaation tavoitteena on parantaa oppimistuloksia, uudistaa pedagogiikkaa kokeillen ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi elämän.

Yksi kärkihankkeista on asettanut tavoitteeksi tuoda tunnin liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään mm. Liikkuva koulu –hankkeen turvin.

Vantaalla on Liikkuva koulu -hanke jo muuttunut hankehumpasta pysyväksi toimintatavaksi. Kaupungin palkkaamat työntekijät tukevat kouluja oppilaiden liikuttamisessa mm. opettajien ja välkkäreiden koulutuksen ja yhteisen ideoinnin kautta. Kouluympäristön monipuolistamisessa olemme saaneet myös apua esim. lattiateippausten ja jumppapallojen muodossa. Seuraavana yhteisenä projektina ovat pihamaalaukset. 

Koulussamme Liikkuva koulu –toiminta on sujahtanut arkeen esimerkiksi välituntitoiminnassa, jossa oppilaille on tarjolla liikunnallinen sisävälitunti, ulkona on välinelainaamo sekä välituntileikittäjiä ”välkkäreitä”. Välkkäreinä toimivat isommat oppilaat. Lisäksi kehitämme ja monipuolistamme liikunnan opetusta ja kiinnitämme huomiota koko koulupäivän liikunnallisuuteen. Koululle onkin hankittu jumppapallojen lisäksi tasapainolautoja, säkkituoleja ja seisomapöytiä vaihtoehdoksi tuolissa istumiselle. Retket lähimetsään, metsävälitunnit ja luonnossa liikkuminen tuovat koulun arkeen myös liikunnan iloa ja riemua. Voi myös olla, että joku päivä kotitehtäväksi annetaankin ”liikuntaläksy”.  Liikuntaläksy voisi olla liikuntaa lähellä kotia ja koulua yhdessä muiden ikätovereiden kanssa.

Myös erilainen kilpailutoiminta kuuluu liikuntaan. Koulumme ottaa osaa aktiivisesti Vantaan liikuntatoimen järjestämiin tapahtumiin ja kilpailuihin, mm. jalkapalloturnauksiin, maastojuoksuun, salibandykisoihin sekä hiihtokilpailuihin. Koulumme oppilaat järjestävät myös omia turnauksia, joissa vastuuoppilaat organisoivat turnauksen, toimivat valmentajina ja joukkueenjohtajina. 

Keinoja on varmasti monia, pääasia on, että oppilaan omaehtoinen liikunta lisääntyisi ja liikunnasta tulisi osa jokaisen lapsen arkea. 

1. luokat saivat Stadiumilta välinekassit, joissa oli mm. sählymailoja ja -palloja, koripallo sekä jalkapallo.